Harald V:n alkuaika
Harald V on Norjan nykyinen kuningas. Hän syntyi 21. helmikuuta 1937 Skaugumissa, Askerissa, Norjassa. Hän on Norjan kuninkaana vuosina 1957-1991 toimineen Olav V:n ja Ruotsin prinsessa Märtha Louisen poika.
Harald V. kävi Oslon kuninkaallisen palatsikoulun ja opiskeli myöhemmin historiaa, sosiologiaa ja taloustiedettä Oxfordin yliopistossa Englannissa. Hän palveli Norjan laivastossa ja suoritti upseerikoulutuksen Norjan merisotakoulussa.
Harald V:n isästä Olav V:stä tuli Norjan kuningas vuonna 1957. Kun Olav V kuoli vuonna 1991, Harald V seurasi häntä kuninkaana. Hänet kruunattiin 23. kesäkuuta 1991 Nidarosin katedraalissa Trondheimissa järjestetyssä seremoniassa.
Kuninkaalliset siteet
Sukulinja liittyy Glücksburgin sukuun, vanhaan ja arvostettuun kuninkaalliseen sukulinjaan, joka juontaa juurensa vuoteen 1825 ja jolla on sukulaisuussuhteita Oldenburgin sukuun, joka juontaa juurensa 1400-luvulle. Harald V:llä ja hänen suvullaan on siis yhteyksiä moniin muihin Euroopan kuninkaallisiin perheisiin.
Glücksburgin talosta on jälkiä Tanskan kuningaskuntaan, Kreikan kuningaskuntaan ja Islannin kuningaskuntaan. Norjalla on siis paljon yhteyksiä muihin kuninkaallisiin perheisiin ja kansoihin ympäri maailmaa.
Suhteensa Oldenburgin suvun kanssa johtuvat myös Ruotsin Kaarle XIII:n, Venäjän Nikolai II:n sekä lukuisten herttuoiden ja kreivien jäljistä vuosisatojen aikana.
Harald V:n perhe
Harald V on ollut naimisissa kuningatar Sonjan, entisen Sonja Haraldsenin, kanssa vuodesta 1968. Heillä on kaksi lasta, kruununprinssi Haakon (syntynyt 1973) ja prinsessa Märtha Louise (syntynyt 1971).
Ennen naimisiinmenoa kuningatar Sonjan kanssa he olivat yhdessä yhdeksän vuotta, ja heillä oli hieman salainen suhde. 50- ja 60-luvuilla Harald V:tä painostettiin vielä jonkin verran, jotta hän menisi naimisiin siniverisen kuninkaallisen kanssa. Harald V:n tiedetään sanoneen isälleen kuningas Olav V:lle, että hän jäisi naimattomaksi loppuelämäkseen, jos hän ei saisi kuningatar Sonjaa vaimokseen.
Norjan Harald V on kuuluisa rakastavasta perheenjäsenyydestään. Hänen kerrotaan kerran sanoneen : ”Yhdessä vietetty aika on kalleinta omaisuuttamme”.
Norjan kruununprinssi
Ennen valtaistuimelle nousemista ja Norjan kuninkaaksi tuloa Harald V oli kruununprinssi useiden vuosien ajan, jolloin hän koki toisen maailmansodan, opiskeli eri oppilaitoksissa ja osallistui jopa useisiin olympialaisiin.
Toisen maailmansodan aikana hänen isänsä, joka oli tuolloin kruununprinssi, jäi Norjaan isänsä, kuningas Olavin, kanssa, kun taas Harald V ja suuri osa hänen perheestään pakenivat maasta saksalaisten hyökkäyksen aiheuttaman huolen vuoksi.
Lopulta hän päätyi asumaan Washington D.C:hen, jossa hän näki Franklin D. Rooseveltin henkilökohtaisesti ja vieraili norjalaisten sotilaiden luona, jotka olivat kouluttautumassa Yhdysvalloissa.
Harald V. palasi vuoden 1945 lopulla, jolloin hän kävi ensimmäisenä perheensä jäsenenä julkista koulua, ennen kuin hän jatkoi opintojaan Oslon yliopistossa, osallistui ratsuväen upseerikouluun Trandamissa, kirjoittautui Norjan sotilasakatemiaan ja opiskeli myös historiaa, taloutta ja politiikkaa Oxfordissa Balliol Collegessa.
Hän osallistui vuoden 1964 olympialaisiin Tokiossa, jossa hän purjehti Fram III:lla 5,5 metrin pituisen purjehdusluokan kilpailussa. Myöhemmin hän osallistui myös vuoden 1968 olympialaisiin Mexico Cityssä ja vuoden 1972 olympialaisiin Münchenissä. Ehkä hän on perinyt tämän omalta isältään, joka itse voitti olympialaisissa purjehduksen kultamitalin.
Harald V:n hallituskausi
Kuninkaana Harald V on keskittynyt edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä ja yhteistyötä erityisesti toimimalla erilaisten kulttuuri- ja humanitaaristen järjestöjen suojelijana. Hän on myös ollut vahva ympäristön puolestapuhuja ja tukenut toimia luontotyyppien säilyttämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi.
Norjan kuninkaana Harald V:llä on vuosien varrella ollut monia julkisia tehtäviä. Tapaamisista lukemattomien valtionpäämiesten kanssa aina Norjan valtioneuvoston, Norjan pääministerin ja ulkoministerin tapaamisiin, joissa keskustellaan säännöllisesti kansallisista asioista.
Vuonna 1991 tapahtuneesta kruunajaisestaan lähtien ja aina vuoteen 2012 asti häntä pidettiin myös Norjan kirkon virallisena päämiehenä. Norjan perustuslakiin vuonna 2012 tehty muutos muutti hänen rooliaan, ja vuonna 2018 myös pyhän asema poistettiin perustuslaista.
Toinen merkittävä saavutus on hänen taistelunsa ja menestyksensä virtsarakon syövän voittamisessa vuosina 2003 ja 2004. Jonkin aikaa hän ei ollut sairautensa vuoksi pystynyt hoitamaan kuninkaan tehtäviä, mutta myöhemmin hän toipui ja onnistui palaamaan kuninkaallisiin tehtäviinsä.
