Maiden hallintotapojen tarkkailija huomaa nopeasti, että Pohjoismaissa sovelletaan eri hallintojärjestelmien yhdistelmää. Erityisesti tulet huomaamaan, että maat harjoittavat parlamentaarista demokratiaa, perustuslaillista monarkiaa ja hajautettua mutta yhtenäistä valtiota. Tilanne on jokseenkin samankaltainen Tanskassa, Ruotsissa ja Uudellamaalla. Suomessa ei kuitenkaan ole monarkkeja tiettyjen historiallisten realiteettien vuoksi. Jos siis olet epävarma, niin tiedä vain, että Suomessa ei ole koskaan ollut monarkkia.
Mainittakoon vielä, että vain harva Pohjoismaissa asuva ulkomaalainen käyttää aikaa maiden yhteiskunnallisen ja poliittisen historian opiskeluun. Se voi olla vaikeaa niille, jotka eivät ymmärrä paikallisia kieliä. Tämä johtuu siitä, että tällaiset kriittiset historialliset asiakirjat on kirjoitettu äidinkielellä. Mutta sitten, kun tietää Suomen, kuten muidenkin maiden, hallintojärjestelmästä, näyttää uskollisemmalta nykyiselle kotimaalleen.
Siirtomaavallan puuttuminen ei sallinut monarkiaa Suomessa.
Suomessa ei ole koskaan ollut kuninkaallista perhettä lähinnä Ruotsin ja Venäjän siirtomaavallan vuoksi. Koska vakaa valtio puuttui, monarkian perustaminen osoittautui mahdottomaksi. Ilman välttämättä akateemisten tietojen esittämistä, saatatte haluta tietää, että ensimmäinen yritys luoda monarkia Suomeen epäonnistui vuonna 1742 Venäjän ja Ruotsin sodan jälkeen. Suomi pysyi siis näiden kahden maan kuningasperheiden alaisuudessa eikä osallistunut aktiivisesti monarkiaan.
Suomessa ei ehkä ole kuninkaallista perhettä, mutta arvatkaa mitä, sillä on linnoja, kuten esimerkiksi Turun linna . Ne perustettiin siten, että ne muistuttivat kuninkaallisia kammioita aivan kuten muissa kuningaskunnissa, kuten Tanskassa. Niiden tarkoituksena oli isännöidä muita kuninkaallisia perheitä ja puolustaa hallitsevia kuningaskuntia.
Tiesitkö lisäksi, että jotkut Suomen heimojohtajat ovat käyttäneet kuninkaan titteliä, vaikka siitä ei ole jälkiä. Onko kyse siitä, että he rakastavat nimeä tai siihen liittyvää statusta? Historiassa ainoa Suomeen haudattu kuningasperheen jäsen on Ruotsin kuningas Eric XIV. Nimitetty kuningas, jonka oli määrä perustaa Suomeen monarkia, erosi kuitenkin jo kuukauden kuluttua ennen kuin hän oli ehtinyt astua maahan. Kaiken kaikkiaan se ei vielä tee siitä monarkiavaltiota.
Miten lyhytikäinen Suomen kuningaskunta luotiin
Oletko lukenut, miten ja milloin Suomi itsenäistyi ja mitä sen jälkeen tapahtui? Heti Suomen itsenäistyttyä6. joulukuuta 1917 käytiin lyhyt ja raju sisällissota. Pääsyy siihen olivat poliittiset yhteenotot. Suomen valkoiset voittivat sodan vapaaherra Mannerheimin johdolla. Sen jälkeen he perustivat Suomeen valtakunnan ilman enemmistön suostumusta.
Tuona aikana he valitsivat 9. lokakuuta 1918 ensimmäiseksi kuninkaakseen saksalaisen Hessenin prinssi Fredrik Kaarlen 9. lokakuuta 1918. Sitten hän muutti nimensä Frederik Kaarleksi kuulostaakseen suomalaiselta. Heidän mukaansa prinssi Frederik oli ihanteellinen ehdokas tehtävään. Tärkein syy tähän oli se, että hän oli Hessenin, vuosia vallinneen dynastian, jälkeläinen. Lisäksi hän oli mennyt naimisiin Euroopan isoäidin (kuningatar Victorian) tyttärentyttären kanssa.
Valitettavasti toinen enemmistö, joka vastusti ajatusta monarkiasta, ei pitänyt ajatuksesta saksalaisesta kuninkaasta. Tärkein syy oli aiemmat poliittiset kiistat, ja he tunsivat, että tämä olisi uusi rajoitus. Koska ensimmäinen maailmansota oli huipussaan, valkoiset suomalaiset pitivät viisaana valita prinssi Frederikin. Tärkein syy oli se, että Saksan keisarikunta voisi suojella heitä mahdolliselta Venäjän hyökkäykseltä.
Kuningas, jota ei koskaan ollut
Kun kuningas Fredrik valittiin, hän ryhtyi valmistelemaan järjestelyjä muuttaakseen Suomeen ja ottaakseen kruunun haltuunsa. Suunnitelmat hänen kruununsa suunnittelusta brittiläistä kruunua muistuttavaksi olivat myös käynnissä, vaikka sota ei ollut vielä ohi. Joidenkin lähteiden mukaan kuningas Fredrik oli aikonut vihjata avioliiton solmimista suomalaisen naisen ja hänen vielä sodassa taistelevan poikansa välille. Sitä ei kuitenkaan koskaan tapahtunut, eikä suomalaisen prinsessan henkilöllisyyttä paljastettu.
Miten Suomen kuningaskunta romahti
Huolimatta siitä, että Suomessa vastustettiin voimakkaasti saksalaista monarkiaa, se ei ollut syy, joka esti kuningas Fredrikin hallitsemisen. Heti ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Saksan monarkia päättyi, kun keisari Vilhelm luopui kruunustaan. Kuningas Fredrik seurasi esimerkkiä ja luopui hänestäkin kuukauden kuluttua. Tämä johtuu luultavasti poliittisista provokaatioista, vaikka hän ei ollut vielä käyttänyt sitä.
Satiirisesti hänen epäonnistumisensa hallitsijana osoittautuu syyksi siihen, että hänet löydetään historian kirjoista. Siksi Suomi valitsi hänen tilalleen Mannerheimiksi kutsutun paikallisen varakuninkaan. Hän johti asevoimia toisessa maailmansodassa. Myöhemmin hänestä tuli heidän presidenttinsä, sillä monarkin tavoite oli menettänyt merkityksensä. Pohjimmiltaan näin Suomi sai demokraattisen hallitusmuodon.
Kaduttaako Suomea se, ettei Suomessa ole monarkiaa?
Kaduttaako Suomea mitenkään se, ettei meillä ole monarkiaa? Ei, Suomi ei kadu kuninkaallista perhettä. Tämä johtuu siitä, että kaikki viimeaikaiset ehdotukset monarkian palauttamiseksi uudelleen otetaan aina vastaan huvittuneesti. Kuten vuonna 2014, Kansallinen Kokoomus teki tällaisen ehdotuksen, mutta se ei saanut kannatusta. Asiaa käsiteltiin sitä paitsi koomisesti kansallisissa tiedotusvälineissä. Lisäksi se tarkoittaa, että Suomi on tyytyväinen tasavaltaan. Se myös kukoistaa lähes kaikilla aloilla.Jos et ole Suomessa, ymmärrät sen, kun muutat sinne.
Ovatko monarkiat tärkeitä
Perustuslaillisilla monarkioilla on joitakin etuja, ja siksi kourallinen maita käyttää niitä edelleen. Ensinnäkin ne ovat yhtenäisyyden symboleja, sillä ne ehkäisevät poliittisiin puolueisiin liittyviä erimielisyyksiä yhteiskunnassa. Ne valvovat myös rauhanomaisia vallansiirtoja valtioissaan ja rajoittavat kaikenlaista vallan väärinkäyttöä. Monarkit tarjoavat kansalaisilleen yhtenäisen maaperän ja saavat heidät tuntemaan itsensä osaksi sitä, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa.
Lisäksi päätöksenteko tapahtuu nopeammin monarkioissa, koska se perustuu yhden henkilön mielipiteeseen. Esimerkiksi Suomessa on ensin kuultava eduskuntaa, jos jokin asia tulee esille. Eikö tämä heikennä päätöksentekoprosessia? Niin on, koska parlamentaariset järjestelmät ovat riippuvaisia enemmistöäänistä ja valtionpäämiehen allekirjoituksesta. Periaatteessa monarkiat auttavat hallitusta hätätilanteissa. Hallituksena tai pikemminkin maana teidän ei tarvitse kuulla monia ihmisiä ennen päätöksen tekemistä.
Monarkiat tarjoavat myös hyvin koulutettuja johtajia. Koska perimysjärjestys on perinnöllinen, kruununprinssi ja -prinsessa ovat hyvin valistuneita johtamisesta ja poliittisista asioista jo hyvin nuorina. Tätä kutsumme kokemusta omaavaksi johtajuudeksi. Tämä johtamistapa voittaa toisen, jossa ihmiset valitsevat edustajansa vaaliprosessin kautta. Miten voitte olla varmoja siitä, että joku on pätevä, jos hän ei ole ollut johtajana tai pikemminkin syntynyt johtajaksi?
Onko mitään maita ilman monarkiaa puuttuu?
Luuletteko, että Suomesta puuttuu jotakin, koska sillä ei ole monarkiaa? Ehkä kyllä tai ei. Tämä johtuu siitä, että monarkiat ovat veronmaksajille rasite, koska valtiot rahoittavat niitä. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaikki, henkilöstö, yleishyödylliset palvelut ja ylläpito, rahoitetaan valtionavustuksella. Kuninkaallisen perheen rahoittaminen ja ylläpitäminen on hyvin kallista, ja kustannukset näyttävät nousevan vuosittain.
Millaisia ovat monarkiaa käyttävät hallitukset verrattuna hallituksiin, joilla ei ole monarkiaa? Mielenkiintoista on, että monarkioita käyttävät hallitukset ovat vähemmän monimuotoisia, koska johtajat valitaan samasta suvusta. Näin ollen yleinen hallintotapa heikkenee, koska perilliset koulutetaan tehtäväänsä ennen kuin he nousevat valtaan. He eivät myöskään koskaan pääse eri luokkien johtajien johtoon. Se tarkoittaa, että johtajuuden voivat saavuttaa vain varakkaat ihmiset, ja eri luokkaan kuuluvilta evätään tämä mahdollisuus.
Lopuksi totean, että maat, joissa ei ole monarkiaa, eivät ole demokraattinen johtamistapa. Vain hallituksen eduista huolehditaan, ei tavallisen äänestäjän eduista. Siksi jotkut väittävät, että se olisi muutettava järjestelmäksi, jossa ihmiset voivat valita edustajansa vaaleilla. Voiko näin kuitenkin tapahtua Ruotsin, Tanskan tai Yhdistyneen kuningaskunnan kaltaisissa maissa?
