Todista hyytävä vuosittainen valaanmetsästys (Grindadráp) Färsaarilla

Lingoda
Todista hyytävä vuosittainen valaanmetsästys (Grindadráp) Färsaarilla

Monissa Euroopan maissa on mantere- ja saarialueita, jotka muodostavat osan yhtenäistä maata, kuten Tanskassa. Vaikka Tanskassa vierailevat eivät ehkä ole tästä tietoisia, Tanska koostuu suurista saarista, kuten Seelannista, Jyllannista ja Fünistä. Monet eivät tiedä, että Tanskaan kuuluu myös kaksi muuta aluetta, jotka ovat Grönlanti ja Färsaaret.

Kaukana Pohjois-Atlantilla sijaitsevat Färsaaret, jotka kuuluvat Tanskan itsehallintoalueeseen. Tämä itsenäinen alue kuuluu Tanskan kuningaskuntaan ja on osa Skandinaviaa, jossa on 18 pientä saarta. Tällä alueella metsästetään joka vuosi, erityisesti heinä- ja elokuun välisenä aikana, satoja luotsivalaita.

Tarkoituksena on maistaa näiden saarten asukkaiden lihaa, blubberia. Luonnon ja elämän suojelu on Tanskassa keskeisten asioiden etulinjassa. Eläinten oikeuksien loukkaaminen, luonnonsuojelu ja ympäristönsuojelu ovat keskeisiä Tanskassa esitettyjä näkökohtia. Tästä syystä eläinaktivistit ovat yhdessä ympäristö- ja luonnonsuojeluryhmien kanssa tuominneet tämän valaanmetsästyksen.

Kulttuuri ja perinteet ovat myös eräitä keskeisiä osa-alueita elämässämme, ja he sanovat, että on järkevää kunnioittaa ja kunnioittaa ihmisten erilaisia elämäntapoja. Färsaarten hallituksen reaktio on, että heidän tapansa metsästää ja tappaa valaita on olennainen osa heidän perinnettään ja kulttuuriaan. Siksi keskeiset toimijat ovat juuttuneet eläinten oikeuksien säilyttämisen ja suojelun tai kulttuurin kunnioittamisen väliin.

Valaanpyynti Färsaarilla

Kyseessä on eräänlainen ajometsästyskäytäntö, jossa eri valas- ja delfiinilajeja, erityisesti luotsivalaita, työnnetään matalikkoon. Färsaarilla siitä käytetään joskus nimitystä grindadrap. Luotsivalaat tuodaan yleensä matalaan päähän, jotta ne olisivat rantautuneita ja avuttomia.

Myöhemmin valaita tapetaan hirvittävällä tavalla joka vuosi. Kirjanpidon perusteella on selvää, että vähintään 700 pitkävartista luotsivalaita pyydystetään tällä tavoin kesän aikana. Näiden lisäksi on myös satoja Atlantin valkopuolisia delfiinejä.

Koska valaanpyyntiä on harjoitettu vuosisatojen ajan, sitä harjoitetaan Färsaarilla vielä nykyäänkin. Färsaarelaiset ovat asuttamisensa jälkeen herkutelleet luotsivalaiden lihalla ja rasvalla jo vuosia. Färsaarilla luotsivalaiden metsästys on tähän asti ollut kaikille avointa yhteisöllistä toimintaa.

On yllättävää kuulla, että tätä toimintaa on nyt säännelty kansallisella lailla ja että se on samalla järjestetty yhteisön tasolla. Tarkempi tarkastelu tähän mennessä tapahtuneista toimista paljastaa eläinten ja luonnon ystävälle eräänlaisen kauhun ja pelon.

Historia: Mistä kaikki alkoi

Färsaarten valaanpyynti juontaa juurensa 900-luvulle, ja useimmille färsaarelaisille tämä käytäntö on tärkeä osa heidän historiaansa. Tämä käytäntö on todistettu lähinnä tarkastelemalla norjalaisten asutusta vuosina 800-900 jKr. viikinkiaikana. Itse asiassa myös tappojen kirjaaminen on alkanut kauan sitten.

Kun kristinusko saapui Färsaarille vuoden 999 jKr. jälkeen, saarelaiset alkoivat pitää kirjaa tappamistaan. Kyse oli pääasiassa Norjan kuninkaalle maksettavista veroista. Arkeologiset todisteet viittaavat todellakin valaanpyynnin jälkiin, sillä kotitalouden jäännöksissä on luotsivalaan luita.

Noin vuonna 1200 jKr. arkeologit raportoivat luotsivalaiden luiden löydöistä ja laeista, jotka oli otettu käyttöön tämän käytännön sääntelemiseksi. Hyvät todisteet löytyivät vuoden 1298 Lammas-kirjeestä, jossa oli kirjallisia merkintöjä valaiden tappamisesta. Miten hieno historia ja kulttuuri mahdollistivatkaan käytännössä luotettavien tilastotietojen tallentamisen vuodesta 1709 tähän päivään asti. Olen lukenut ja ymmärtänyt erilaisia kulttuurikäytäntöjä, mutta tämä saarelaisten käytäntö herättää tunteeni ja ymmärrykseni.

1900-luvulla Färsaarten valaanpyyntiä koskevia lakeja ja määräyksiä kuitenkin tiukennettiin. Sen puheenjohtajana toimi Tanskan kuvernööri ja sheriffi, joka antoi Kööpenhaminassa toimiville tanskalaisille viranomaisille ensimmäisen luonnoksen valaanpyyntisäännöistä. Ensimmäinen nykyaikainen valaanpyyntilainsäädäntö otettiin käyttöön kesäkuussa 1907 ja vuonna 1932.

Entä Grindadráp-perinne?

Färsaarten hallitus ja suuri osa färsaarelaisista uskovat, että vuosittainen käytäntö on vahva kulttuurin ja perinteen osa. Itse asiassa he haluavat, että se säilytetään perinteisen kulttuurinsa instituutiona.

Monet ulkomaalaiset ovat halventaneet ja tuominneet tämän Färsaarten asukkaille omaisuutta merkitsevän käytännön. Saarelaiset ovat kuitenkin pitäneet tätä epäkunnioittavana ja färsaarelaisten perinteiden ja kulttuurin heikentävänä. Itse asiassa heidän hallituksensa uskoo, että tämä voisi johtua alueen asioihin sekaantumisesta ja puuttumisesta.

On kuitenkin yllätys, että se ei ole vain saarelaisten kulttuuri, vaan myös japanilaiset uskovat siihen kulttuurikäytäntönä. Japanin hallituksen mukaan delfiinien metsästys Taijissa on eräänlainen perinne, joka liittyy erityisesti heidän ruokakulttuuriinsa.

Perinteet ovat osa ihmisten kulttuuria, ja siksi niitä on kunnioitettava. Ne ovat arvojen konkreettisia esityksiä yhteiskunnassa, joka pitää ne lujina. Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa, jos perinne ei pysty säilyttämään ja suojelemaan luontoa ja eläinten oikeuksia?

Julmuuden ja turvallisuuden näkökulma

Jatkuvasti väitetään, että metsästys- ja tappamismenetelmiä on hiottu niin, että valaat eivät vahingoitu juuri lainkaan, kun ne tapetaan. Lisäksi on varmistettu, että kaikkien metsästäjien on hankittava metsästyslupa voidakseen osallistua toimintaan. Mutta useimmat ihmiset, jotka uskovat luonnon suojeluun ja säilyttämiseen, eivät silti usko, että sellaisia pitäisi olla olemassa.

Eläimet ovat erityisiä, viattomia ja ihania olentoja, joten ne eivät ansaitse etsintäkohtelua perinteen kunnioittamisen ja säilyttämisen nimissä. Ihmisten tavoin myös eläimillä on omat oikeutensa, ja ne ansaitsevat tulla rakastetuiksi. Paljon enemmän voidaan tehdä kuin uhrata yksi näkökohta toisen hyväksi.

Tosin tutkijat ovat myös paljastaneet, että luotsivalaan liha ja rasva sisältävät rautaa, liikaa proteiinia, vitamiineja ja karnitiinia. On esitetty huoli siitä, että valaiden korkeat elohopea- ja PCB-pitoisuudet voivat olla haitallisia ihmisten terveydelle.

Lingoda